Pallontallaajat.net
Valikko
Etsi tästä aiempia blogikirjoituksia
Viimeisimmät kommentit

Vaikka otsikko muuta lupailee, ei tätä blogia kuitenkaan kirjoita mies, vaan lievästi Peter Pan -syndroomainen neitokainen. Päivittelen blogia epäsäännöllisesti omaksi muistoksi ja tietysti viihdyttääkseni perhettä, läheisiä ja miksei tuntemattomiakin. Toivon että blogista on iloa myös muille reissussa oleville ja lähtemistä suunnitteleville.

Backpacking Uncategorized

Sydneysta Brisbaneen parin mutkan kautta

on 19.4.2017

Hellurei ja hellät tunteet ❤️❤️

Viime postauksen tapahtumien jälkeen suuntasin Sydneyyn autoa etsimään. Näin “non autotietäjänä” käytetyn ja edullisen auton etsiminen ja osto ei tietenkään ollut mikään helppo nakki. Yhdestä lopulta innostuin ja lähdin katsomaankin. Kyseisellä autolla oli siihen hetkeen mennessä ollut kaksi backpacker omistajaa ja valitettavasti siisteystasokin oli sitten sitä luokkaa. Esim katon verhoilu oli kiinni enää ruosteisilla hakaneuloilla ja muuten roikkui pään päällä miten sattui… Ei tullut kauppoja siis.

Pari päivää hostellielämää riitti taas tällä kertaa ja seuraavaksi oli aika suunnata seuraavaan HelpX -paikkaan heppafarmille. Suunta Sydneystä oli pohjoiseen ja junamatka kesti viitisen tuntia. Australialaiset junat ovat muuten oikein mukavia ja hintaluokka näiden muutaman matkani perusteella Suomen luokkaa. Ja ihanan monipuolisia maisemia sai tarkastella ikkunasta!

Heppafarmilla sain työkaverikseni ranskalaispojan ja erittäin Aussien isännän. Töihin kuului hevosten ja koirien ruokintaa, puutarhatöitä, kotitöitä ja vähän mitä milloinkin. Pääasiassa melkoisen rentoa työtä. Käytiin myös ajeluttamassa lomalaisia eräässä paikallisten suosimassa turistikohteessa hevosvankkureilla. Se oli melko hauskaa hommaa joskin pitkiä päiviä.

Jokapäiväisiä päivällismaiasemia.

Erääksi viikonlopuksi jäin tilalle yksin eläinvahdiksi muiden lähtiessä työ-lomareissulle. Kuinkas ollakaan telkkarista sattui tulemaan kauhuelokuva nimeltä Wolf Creek, joka kertoo raaoista backpackersurmista Australian outbackilla ja perustuu tositapahtumiin. En edes yleensä ikinä katso kauhuelokuvia, mutta tämän olin jo jonkin aikaa halunnut nähdä aiheen ollessa niin ajankohtainen. Voin kertoa ettei sinä yönä kauheasti nukuttanut, kun jokainen outo ääni ja koiran haukunta muuntui mielessäni raiskaajatappajan hiippailuksi talon ympärillä…

Tämän suloisuuden kasvua oli ihana katsella!

 

Carriage rides

Pääsin myös ensimmäistä kertaa näkemään kuinka paimenkoirat työskentelee. Mielenkiintoista!

Pari viikkoa meni tilalla puuhastellessaan mukavasti ja ei aikaakaan kun ihana ystäväni Hellu saapui Suomesta. Vietettiin vielä pari päivää farmilla yhdessä ja sitten lähdettiin mun uudella autolla kruisailemaan kohti pohjoista.

Kyllä vain! Tässä kohtaa oli sitten jo käynyt flaksi sen auton suhteen. Tilan isäntä Paul ystävällisesti pikkuisen jeesas, vaikkei hänkään mikään autotietäjä ollut. Auto löytyi Gumtreesta, Australian tori.fi:stä, ja se oli oikein siisti ja mukava ajaa. Hinnasta väännettiin kyllä muutama päivä, sillä kun käytin auton pre purchase checkissä (voisko tan suomentaa vaikkapa ostotarkastukseksi) löytyi siitä muutama korjausta vaativa juttu, joten tietenkin haluttiin, että tämä hinnassa huomioitaisiin. Lopulta päästiin sopuun ja 16 vuotias farmarimallinen Holden Commodore vaihtoi omistajaa 2200 dollarin hintaan korjaukset mukaan laskien. Kyllä oli kannat katossa tässä vaiheessa!!

Siina se reissutoverini poseeraa ylpeästi luonnon helmassa

Ensimmäisenä hankintalistalla oli kaikki mahdolliset campingvarusteet, jotta auto saisi alkaa maksaa itseään takaisin toimimalla ilmaisena majapaikkana. Nämä löytyi melko helposti, joskin rahaa tähänkin paloi varmaankin noin 400 dollarin edestä. Toisaalta nyt on sitten kaikki tarpeellinen ja monta yötä onkin autossa tullut nukuttua. Ja vielä kun vertaa hostelliöihin joiden hinta on halvimmillaan 25 aud luokkaa niin nopsaan alkaa autosta olla rahallistakin hyötyä.

Kaasukeittolevyä testaillessa luettiin jopa ohjeita. Kylla kannatti kun ei ole viela rajahtanyt.

Nain romattisesti nautittiin useampikin illallinen Hellun kanssa

Auton takaosa muuntui tilavaksi parivuoteeksi takapenkit kaatamalla.

Hellun kanssa huristeltiin siis rannikkoa ylöspäin melko vauhdikkaasti ja nyt en tarkoita ajovauhtia vaan pysähdysten lyhykäisyyttä. Huomattiin nimittäin aika nopeasti että auton 3,8 litrainen moottori on melkoisen janoinen jos ajelee 110 niinkuin lupa olisi. Päätettiin sitten ettei meillä ole kiire ja kun ajeli yhdeksääkymppiä pysyi kulutus paljon mukavampana. Olin kyllä sen verran taustatutkimusta tehnyt ettei tämä ihan yllätyksenä tullut, mutta kuitenkin.

Koalasairaalassakin vierailtiin ja paastiin nain kahelle sinne pysyvasti huostaanotettuja kavereita

Matkalla kohti Brisbanea yövyttiin muutamassa melko huikeassa kansallispuistossa. Australiassa on paljon ilmaisia tai hyvin edullisia campingalueita, joita hyödyntämällä kulut pysyvät mukavasti aisoissa. Mukavuuksia näistä ei yleensä vessaa kummempaa löydy, mutta se riittää mukavasti aina yhdeksi yöksi kerrallaan, kun kaikki kokkaustarvikkeet löytyy autosta. Ilmaisia suihkuja taas löytyy isoimmilta rannoilta, joten hygienian hoitoakaan ei tarvitse jättää purossa tai meressä pulahtelun varaan!

Jos luulet että tässä on kuvattu pusikkoa, olet väärässä. Polkuhan se siinä, joskin käytöstä, vaan ei kaikista kartoista, poistettu. Meinasi tällä reissulla usko loppua kun rämmittiin tiheääkin tiheämmissä pusikoissa. Loppua kohden muuttuivat vielä piikkipuskiksi.

Coffs Harbourissa saatiin majailla pari yötä samalla heppafarmilla muutaman päivän työskennelleen belgialaistytön tuttavaperheen luona ja ihan ilmaiseksi. En vieläkään käsitä että joku tuosta vaan majoittaa pari tuiki tuntematonta omaan pool houseensa vain hyvää hyvyyttään!! Otettiin sitten tämä belgialaistyttö tämän jälkeen kyytiin ja ajeltiin yhdessä Brisbaneen, jossa olikin jo odottamassa ihania Suomivieraita ja uusia tuttavuuksia!

Tagit
LIITTYVÄT VIESTIT

JÄTÄ KOMMENTTI